| Kadonneet heimot ja heidän paluunsa

Kadonneet heimot ja heidän paluunsa

Toivo, etsintä ja Jumalan lupausten täyttyminen sukupolvien ylitse

Kadonneiden Israelin heimojen tarina on yksi historian suurista arvoituksista – ja samalla yksi Raamatun merkittävimmistä lupauksista. Jo muinaisina aikoina Israel jakaantui kahteen valtakuntaan: Juudan valtakuntaan ja pohjoiseen Israelin valtakuntaan. Kun Assyrian suurvalta valloitti pohjoisen Israelin noin vuonna 722 eKr., kymmenen heimoa hajosi kansojen sekaan. Näitä kutsutaan nimellä Israelin kadonneet heimot. Heidän vaiheensa ovat askarruttaneet niin tutkijoita, rabbeja, historioitsijoita kuin myös uskovia sukupolvesta toiseen.

Kadonneet heimot – historian arvoitus ja profeetallinen kysymys

Kertomuksia kadonneista heimoista on säilynyt eri puolilla maailmaa. On löydetty kansoja, joiden perinteet ja uskomukset muistuttavat Israelin muinaisia tapoja. Jotkut yhteisöt Intiassa, Afrikassa ja jopa Euroopan syrjäseuduilla ovat säilyttäneet piirteitä, jotka viittaavat mahdollisiin heprealaisiin juuriin. Silti kysymys heidän täydellisestä tunnistamisestaan on jäänyt avoimeksi.

Kyse ei ole vain arkeologisesta tai kulttuurihistoriallisesta tutkimuksesta. Kadonneiden heimojen etsintä on ennen kaikkea profeetallinen matka. Raamatun profetiat kertovat päivästä, jolloin Herra kokoaa kansansa “maan neljästä kulmasta” (Jesaja 11:12). Tämä kokoaminen ei rajoitu vain Juudan heimoon ja Benjaminin sukuun, vaan se koskee myös niitä kymmentä hajonnutta heimoa, jotka odottavat vielä paluutaan.

Jumalan lupaukset eivät raukea tyhjiin

Raamatun perusviesti on, että Jumala on uskollinen lupauksilleen. Mooseksen kirjoissa Jumala varoitti kansaa, että tottelemattomuus johtaa hajottamiseen kansojen sekaan (5. Moos. 28). Samalla Hän lupasi, että kun kansa katuu ja palaa Herran luo, Hän kokoaa heidät jälleen takaisin maahansa (5. Moos. 30:1–5). Tämä lupaus ulottuu kaikkiin Israelin heimoihin – myös niihin, jotka katosivat historian hämäriin.

Tämä paluu ei ole vain fyysinen, vaan myös hengellinen. Jumalan suunnitelma on palauttaa Israelin kansa liittoonsa ja kirjoittaa Toora sydämiin uuden liiton kautta (Jeremia 31:31–34). Kadonneiden heimojen etsintä on siten osa paljon suurempaa Jumalan lunastussuunnitelmaa, joka koskee sekä Israelia että maailman kansoja.

Kadonneet heimot ja maailman kansat

Profeetat kuvaavat, että kadonneiden heimojen paluu liittyy myös kansojen pelastukseen. Hoosea kirjassa pohjoisen Israelin heimoja kutsutaan “Lo-Ammi” – ei minun kansani – mutta Jumala lupaa, että eräänä päivänä heistä sanotaan jälleen: “Te olette elävän Jumalan lapsia” (Hoosea 2:1). Tämä liittyy Messiaan aikakauteen, jolloin Israelin kansa kootaan yhteen ja kansat liittyvät heidän kanssaan palvomaan yhtä Jumalaa Jerusalemissa (Sakaria 14).

Yeshua (Jeesus) on se, joka kokoaa hajotetut heimot yhteen ja avaa samalla kansoille tien osallisuuteen Jumalan liitosta – ei korvatakseen Israelia, vaan vahvistaakseen sen kutsumuksen. Näin kadonneiden heimojen paluu ei ole vain Israelin asia, vaan koko maailman historian ja pelastussuunnitelman ydinkysymys.

Toivo, joka kantaa sukupolvien yli

Kadonneiden heimojen etsintä voi tuntua arvoitukselliselta ja jopa salaperäiseltä. Silti sen ytimessä sykkii toivo. Jumalan lupaukset eivät ole ihmisten tutkimusten varassa, vaan Hänen uskollisuutensa varassa. Vaikka me emme tiedä tarkasti, missä kaikki heimot ovat, Raamattu vakuuttaa, että Jumala tietää ja että Hän tulee kokoamaan heidät takaisin.

Tämä lupaus on olennainen osa Israelin toivoa ja lopun aikojen profetioita. Se muistuttaa myös uskovia siitä, että Jumalan aikataulu ei petä. Niin kuin Hän kerran toi Juudan kansan pakkosiirtolaisuudesta takaisin, niin Hän on uskollinen myös kadonneiden heimojen kohdalla.

Miksi tämä koskee myös meitä?

Moni kysyy, miksi kadonneiden heimojen tarina olisi tärkeä nykyajan ihmiselle. Vastaus löytyy Raamatun profetioista ja liiton merkityksestä. Kadonneiden heimojen paluu kertoo, että Jumala vie päätökseen sen, minkä Hän on aloittanut. Se vahvistaa uskoa siihen, että Hänen sanansa pysyy muuttumattomana ja että Hänen suunnitelmansa kattaa sekä Israelin että kansat.

Kun seuraamme uutisia Israelista ja maailman tapahtumista, voimme nähdä, kuinka profetiat alkavat hahmottua. Kadonneiden heimojen kysymys haastaa meidät pohtimaan omaa paikkaamme Jumalan suuressa lunastustarinassa. Olemme kutsuttuja seuraamaan, rukoilemaan ja luottamaan siihen, että Herra tekee kaiken uudeksi.

Kadonneet heimot eivät ole vain historian mysteeri, vaan Raamatun profetioiden elävä osa. Haluamme avata näkymän siihen, kuinka Jumalan lupaukset Israelille ja koko maailmalle ovat sitomattomia ajasta ja paikasta. Kadonneiden heimojen paluu on kuva Jumalan uskollisuudesta – lupaus, joka on vielä täyttymässä silmiemme edessä.

Yksi keskeisimmistä teemoista on Israelin kansan paluu Luvattuun maahan. Raamatun profetiat, kuten Jesaja 11:11–12, Hesekiel 36–37 ja Jeremia 30–31, kuvaavat, kuinka Jumala kokoaa kansansa takaisin kaikista kansojen keskeltä. Nämä profetiat eivät ole vain hengellisiä vertauskuvia, vaan ne viittaavat konkreettiseen ja historiallisesti havaittavaan todellisuuteen: juutalaiset palaavat esi-isiensä maahan Jumalan johdatuksessa.

Paluu ei tapahdu ihmisten ansiosta, vaan koska Jumala itse on uskollinen liitolleen. Siteeraamme usein Jumalan sanoja: ”Minä tuon teidät takaisin maahanne, en teidän tekojenne tähden, vaan minun pyhän nimeni tähden” (vrt. Hes. 36:22–24). Tämä osoittaa, että siionismi – kansallinen paluu Israeliin – on ennen kaikkea Jumalan armoteko.

Parashat ja sukukuntien paluu – Toora

Parashat ja sukukuntien paluu – Haftara

Parashat ja sukukuntien paluu – Brit Hadasha